perjantai 14. lokakuuta 2011

Aaripaasta toiseen. Hong Kong --> Koh Tao

Halloota!

Hong Kong nahty ja koettu silta osin kuin viidessa paivassa ehtii. Baari-illan jalkeen oli hieman nuutunut olo, vaikka nautitut oluet mahtuivat yhden kaden sormiin. Kai siina paasi hieman nestehukkaa tulemaan. Aamulla tuli pestya nyrkkipyykkia hostellihuoneessa ja pyykkinaru viritettiin yhteen sidotuista kengannauhoista. Tuli reissufiilis. Paivalla kavimme paikallisella laukkaradalla katselemassa meininkia. Loytamamme aikataulun mukaan pitaisi olla kisapaiva, ja olihan se. Ainoana miinuksena oli, etta kisat olivat toisella radalla. Porukkaa oli paikalla kuitenkin melko paljon lyomassa vetoa ja katsomassa kisoja screenilta. Pitihan se pari 20 dollarin (n. 2 euron) vetolappua itsekin laittaa sisaan ja moukan tuurilla voitimme muutaman kympin.

Kotimatkalla kavimme kirjoittelemassa edelliset blogientryt ja samalla tuli syotya jalleen mielenkiintoisessa paikallisessa mestassa. Hello ja bye bye taisivat olla ainoat englanninkieliset sanat joita henkilokunnan sanavarastosta loytyi. Pienen etsinnan jalkeen loytyi kuitenkin vanha englanninkielinen menu paperinipun keskelta ja saimme ruokaa. Aika tylsan makuista evasta aiempiin verrattuna, mutta mahan sai kuitenkin tayteen halvalla. Kampille Chung King mansionin tienoille saavuttaessa kavimme viela lahikaupasta hakemassa iltapalaa. Ostin litran taysmaitoa ja join sen kerralla. Teki hyvaa :)

Viides paiva HK:ssa alkoi pienella urheilulla. Tuli herailtya ihmisten aikaan ja heti aamusta vedimme pienen lenkin ja kuntopiirin lahipuistossa. Paivan varsinainen liikuntarupeama kuitenkin tuli vasta myohemmin, kun kapusimme muutaman sata porrasta 10 000 Buddhaa katsomaan. Hieno paikka kerrassaan. Kymmenen tuhatta erilaista Buddhaa esittavaa patsasta ja useampi komea temppeli. Tunnelma oli mahtavan seesteinen ja rauhoitti mielta kaupungin hektisyyden lomassa. Vetta tuli taivaalta ensimmaista kertaa reissun aikana, mutta eipa tuo paljoa hairinnyt. Kesa kuivaa sen minka kasteleekin.

Illalla ryhdyimme jalleen metsastamaan kohtuuhintaista sapuskaa. Paadyimme Hungry korean nimiseen mestaan, joka tarjoili kylla tylsimman makuista ruokaa miesmuistiin. Annokset nayttivat varsin hyvalta, mutta maistuivat Markuksen varsin osuvan kuvauksen mukaan maustamattomilta riisikakuilta, joita Suomenkin markettien hyllyilta voi bongata. Ateria jatti kylmaksi ja nalkaiseksi. Sorruimme kotimatkalla kaymaan mcdonaldsissa. Esimerkiksi BigMac-ateria Hong Kongissa maksaa noin 2 euroa, joten paljoa emme koyhtyneet. Testasimme eraan nettisaitin suosittelemaa McGangBangiksi ristittya comboa, jossa tuplajuustonpurilaisen valiin heitetaan kanahampurilainen. Lopputuloksena syntynyt monsteripurilainen jopa toimi jollain kierolla tavalla, tappoi nalan ja tarjosi kaupan paalle rehdin ahkyn. Worth it? Kind of. :)

Viimeisen paivan aamu kului aika lailla pakkaillessa. Kavimme viela vaihtamassa hieman Bahteja taskun pohjalle Thaimaata varten ja suuntasimme lentokentalle.


Yhteenveto Hong Kongista:

Hieman ristiriitaiset fiilikset jai. Kaupunki on suuri ja hieno, ja nahtavaa riittaa paljon. Kaupunkiymparisto toistaa kuitenkin itseaan paljon. Metroasemasta riippumatta asemalta poistuessa maisema oli melko samanlainen. Nakyma rajoittui lahimman tornitalon seinaan. Jatkuva ihmisten vaisteleminen vaentungoksessa kavi myos hieman stressaavaksi ruuhkaan tottumattomalle maalaisjuntille. Joku massikeisari saisi varmaan kaupungista enemman irti. Esimerkki: oleskelumme aikana lahistolla sijaitsevassa konserttisalissa esiintyi Vienna Philharmonic Orchestra, jonka olisin ehdottomasti kaynyt tsekkaamassa jos lippuja olisi saanut ja olisi ollut hieman enemman rahaa.

Kiitamme:

-Satay Kingin lounas Mong Kokin metroaseman kupeessa
-Kaupungin komea skyline avenue of starsilta
-Siisteys ja mukavat puistot
-Stanley roadin katukeittiot

Moitimme:
-Smog
-Ahtaus ja vaenpaljous (mielipidejuttuja)
-Maalaistollolle stressaava tunnelma
-Hungry korean



Vaan kaiken taman jalkeen suuntana oli viimein Thaimaa. Talla hetkella olinpaikkana on Koh Taon saari. Nain off-seasonin aikaan mesta on mukavan hiljainen. Aivan huikea paikka kaikkiaan. Ei ole kaukana mielikuvien paratiisista. Kyselimme heti ensimmaisena paivana jatkolentojen siirtomahdollisuutta, mutta paadyimme lopulta siihen, etta parin viikon lomailu riittaa talla kertaa. Kertoilen tarkempaa stooria myohemmin. Tulevat paivat kuluvat sukelluskurssin merkeissa, mutta kirjoittelen kunhan taas ehdin.

Kuvia reissusta loytyy osoitteesta http://maailmanympari.kuvat.fi/

Kommentteja ja kuulumisia saa kirjoitella, lueskelen niita mielellani. Nyt jatkan sukelluskurssin kotitehtavien pariin.

Ensi kertaan!

-Joonas

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti